Pelkään suunnattomasti korkeita paikkoja. Siksi olen tähän asti jättänyt väliin kaikki sellaiset kätköt, joissa joutuu kiipeilemään paria metriä korkeammalle. Itsesuojeluvaisto on ollut voimakas jo lapsesta lähtien.
Kesälomallani päätin kierrellä lähialueiden maastokätköjä ja samalla ihailla ja kuvailla upeita maisemia. Kohteeksi otin Konniveden upeat maisemat Kymijoella Pohjois-Iitissä. Samalla tuli noukittua pari muutakin purkkia Jaalan ja Heinolan puolelta. Ne kun osuivat matkan varrelle.
Kierrokseni päätteeksi minua odotti extreme-purkki Kelloniemessä. Kun en satu omistamaan venettä, päätin ylittää itseni ja kokeilla kätkön etsimistä mantereelta käsin. Paatilla olisi voinut rantautua aivan purkin viereen.
Kömysin ensin jyrkkää rinnettä alas rantaan. Vain huomatakseni, että sitä kautta ei purkille pääse, ellei halua uida. Joten hieman takapakkia. Pienellä tasanteella alimmaisen jyrkänteen päällä jo suorastaan heikotti. Alas louhikkoon oli ihan riittävän pitkä pudotus: seurauksena olisivat murskaantuneet luut.
Nappasin kamerarepun pois selästä ja lippiksen päästä. Gepsinkin jätin repun viereen ja eikun menoksi. Kun tänne asti olen kävellyt, en voi antaa periksi. Konttasin kapeaa tasannetta pitkin ja kapeimman kohdan sivuutin kyljelläni.
Tilanne vain paheni. Edessä oli jyrkkää louhikkoa. Mietin tovin, voinko mitenkään päästä takaisin ylös, vaikka vielä alas pääsisinkin ehjin nahoin. Vastausta en jäänyt odottelemaan, vaan pujottelin itseni louhikkoon. Hetkeksi jouduin ristiriipuntaan käsieni varaan.
Silloin vastaus tuli kirkkaana mieleeni: tuskinpa voimani ja kalliokiipeilytaitoni riittävät takaisin ylös kapuamiseen. Mutta silloin oli jo myöhäistä laittaa jarruja: painovoima veti minua alas. Kätkö löytyi onneksi nopeasti selkeästä paikasta. Rauhoittelin itseäni vielä hetken ottamalla valokuvia.
Kaavin kokoon kaikki voimanrippeeni ja lähdin kipuamaan samaa reittiä takaisin ylös. Urheilujuoman voimalla kömysin kuin ihmeen kaupalla takaisin vuoren laelle. Sateinen kalliokaan ei saanut jalkaani lipsahtamaan kalliojyrkänteen reunalta. Naarmuitta selvisin tästä elämyksestä, mutta ihan heti en lähde vastaavaa kokeilemaan uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti