torstai 16. joulukuuta 2010

Opiksi ja ojennukseksi

Ralph Mann
Viikonloppuihin ajoittunut autottomuus on aiheuttanut harmillisen pitkän tauon purkkijahtiini. Viimeisimmät löytöni ovat peräisin itsenäisyyspäivältä. Joten nyt on viisasta muistella menneitä.

Ensimmäiset kahdeksan löytämääni kätköä ovat tradikätköjä, joissa purkki sijaitsee kätkökuvauksessa annetuissa koordinaateissa. Ne löytyivät kaikki hyvin, kun olin tulostanut kätkökuvauksista Kansalaisten karttapaikan kartan. Gepsistä en silloin edes haaveillut.

Aaro Alarotu
Kausalassa Ravilinnan alueella sijaitsee Trullin piilottama kätkö nimeltä Ravikuningas Vieteri ja Kaarlo Partanen. Otin sen kohteeksi ja ajattelin purkin löytyvän samalla kaavalla kuin edellisetkin. Hieman ihmettelin kartassa olevaa outoa kuvaketta, joka poikkesi aemmista muotonsa ja värinsäkin puolesta.

Säntäsin matkaan. Haahuilin pitkään Ravilinnan pihalla. Tutkin tarkkaan kaikki pensaat, rännit ja aivan mahdottomatkin paikat. Ihmettelin, miksi en löytänyt kätköä, jonka piti sijaita aivan selkeässä paikassa. Kesken kiihkeän etsinnän paikalle pyöräili yksi kentänhoitajista. Tämä ihmetteli, olinko kadottanut jotain puskiin. Nolona kehittelin jotain tarinaa ja lopulta kerroin ympäri pyöreästi koordinaattien olevan hukassa.

Mauri Auvinen ja Jorma Kinnunen
Mikään ei auttanut. Oli pakko palata takaisin kotiin katsomaan kätkökuvausta tarkemmin. Vasta silloin maltoin lukea kätkökuvauksen. Tajusin, että kyseessä olikin jotain aivan muuta, kuin mihin olin aiemmin tutustunut. Kyseessä oli multikätkö. Siinä piti tehdä ensin muutamia helppoja laskutoimituksia, ja laskelmien perusteet löytyivät annetuista koordinaateista.

Hillitsin mieleni ja päätin perehtyä myös teoriantasolla erilaisten kätköjen mystiikkaan. Tavasin multikätkön määrittelyn kätköilysivustolta, jotta välttyisin uudelta hukkareissulta. Löysin netistä myös hyvän Älä ryhdy geokätköilijäksi -oppaan (Jarkko Lehmuskenttä). Vasta sen luettuani uskalsin lähteä uuteen yritykseen.

Tällä kertaa homma meni putkeen. Laskutoimitukseen vaadittavat tiedot löytyivät kädenkäänteessä. Heikommallakin matikkapäällä laskelmat tulivat kerralla oikein. Itse purkki löytyi tarkoista naateista.

Tämän hölmöilyn jälkeen on multikätköjä tullut löydettyä kymmeniä. Learning by doing -menetelmällä oppimisprosessi on hidasta mutta tehokasta. Toista kertaa ei samaa virhettä tee (ainakaan näin alkeellisia virheitä...).

Suosittelen lämpimästi uusille harrastajille geokätköilykursseille osallistumista tai vähintään ohjeisiin ja oppaisiin (linkki alla) perehtymistä. Näin välttyy suuremmilta mokilta, eikä hauska harrastus lopahda heti alkuunsa ylipääsemättömien vastoinkäymisten takia.

Älä ryhdy geokätköilijäksi

P.s. Valokuvat eivät liity mitenkään geokätköilyyn. Kuvat on kuitenkin otettu Ravilinnassa. Ajankohta on vuosi 1971, jolloin yleisurheilukenttä oli vielä hiilimurskaa. Miehet ylhäältä alas: Ralph Mann (olympiahopeaa 400 metrin aidat 1972), korkeushyppääjä Aaro Alarotu sekä keihäsmiehet Mauri Auvinen ja Jorma Kinnunen.

2 kommenttia:

  1. Heh, itsekin geokätköilyn tänä syksynä löytäneenä käytän pelkästään Kansalaisen Karttapaikan koordinaatteja, ja hyvin ovat kätyöt löytyneet, paria lukuunottamatta. Nekin olivat varmasti vain liian hyvin piilossa. Gepsiä ei tosiaan alkuun pääsemiseksi tarvitse.

    VastaaPoista
  2. Minäkin etsiskelin useampia kymmeniä kätköjä Kansalaisten karttapaikan karttojen avulla. Maastokätköillä olisi toivonut karttapaikkaan peruskarttaa tarkempaa karttaa, niin purkit olisivat metsissäkin löytyneet helpommin. Ei kannata ostella heti kalliita vehkeitä, jos innostus sattuisi lopahtamaan äkisti. Nykyään käytän kaupungeissa kännykkää ja Liveä, kun mulla on gepsissä vain Kaakkois-Suomen maastokartta. Hyviä kätköilykelejä ja Hyvää Joulua toivottelen!

    VastaaPoista