En malttanut kiertää polkua pitkin, vaan talssin suoraan gepsin kartan avulla suolle. Maistelin mustikoita, joita olisi riittänyt useampaankin mustikkapiirakkaan. Lakkoja ei suon reunassa näkynyt. Keskemmälle suota en arvannut pyrkiä.
Poliisien ratsia tervehti minua ennen Orimattilan keskustaa. Yksi puhallus ja hyvän matkan toivotus saatteli minua eteenpäin. Näillä reissuilla ei nautita urheilujuomaa väkevämpää.
Pasi Kuikka -sarjan kätköjä haeskelin satunnaisessa järjestyksessä. Samalla poimin muitakin reitin varrelle osuneita kätköjä. Paras naamiointi oli Ei mittään -kätköllä, jossa pyörin ja pyörin löytämättä purkkia. Tasaisella puistoaukiolla ei ollut kuin yksi kätkön piilopaiksi soveltuva kohde gepsin osoittamassa nollapisteessä, mutta siellä ei todellakaan ollut mittään. Vahingossa kolautin jotain, ja metallinen sointi paljasti purkin lymypaikan. Onneksi kuuloaisti vielä pelaa.
Pasi Kuikka -kätkösarja sisälsi kuusi tradikätköä ja huipennuksena seitsemäntenä bonuskätkön. Kaikki kuusi kohdetta kierrettyään sai kasaan bonuskätkön löytämiseksi tarvittavat koordinaatit.Toiseksi viimeisellä purkilla kauhistuin. Vihjeen mukaisessa paikassa ei ollut purkkia. Pelkäsin jästien tuhonneen kätkön.
Tarkistin kännykällä netistä kätkön tuoreimmista lokkauksista, olisiko mainintaa purkin jästimisestä. Jatkoin etsintää, kun sellaista ei ollut. Laajensin etsintä-aluetta ja löysinkin toisen vihjeen mukaisen paikan muutaman metrin päästä.
Äkäiset ampiaiset yrittivät estää purkille pääsyäni. Periksi en voinut antaa: muuten olisi bonuskätkö jäänyt löytymättä. Onneksi en tunkenut kättäni vihjeen mukaiseen paikkaa. Siellä ei ollut muuta kuin ampiaisia. Purnukka oli hieman sivummalla. Onneksi.
Bonuskätkön maisemat olivatkin jo aivan toista luokkaa sarjan aiempiin kohteisiin verrattuna. Kävelin polkua pitkin ja mukava veden solina antoi tahtia askeleilleni. Gepsin osoittamasta nollapisteestä ei löytynyt mitään. Hieman maastoa tarkkailemalla löytyi pari kohdetta, joissa purkki voisi lymytä. Toisesta purnukka löytyi, ja nyt oli koko Pasi Kuikka -sarja kasassa. Tosin on myönnettävä, että kätkösarjan nimen merkitys ei ulkopaikkakuntalaiselle auennut.
Ankara päänsärky sai minut juuri ennen iltakuutta käväisemään paikallisessa kaupassa. Urheilujuomaa oli juotu 1,5 litraa, mutta ruokapuoli oli jäänyt kokonaan väliin. Ruokatauko siis oli edessä.
Orimattilan keskustan kaduilla oli väkeä kuin meren mutaa. Jotain tavanomaisesta poikkeavaa oli luvassa. Einehtiessäni alkoi vanhoja traktoreita, autoja ja mopoja kulkea virtana Kehräämölle päin. Suurimmat aplodit keräsi paikallinen Abba-yhtye, joka musisoi yhden traktorin peräkärryillä. Kantri-tapahtuma oli vallannut Orimattilan keskustan, nyt 21:nen kerran.
Upea kulkue olikin viimeinen hupini Orimattilan-turneella. Tehtaanmyymälä jäi tällä kertaa väliin. Kätköjä löytyi 12 kpl ja lisäksi tilastoihin tuli yksi dnf-merkintä.
Päänsärkyni ei ruoasta helpottunut, vaan päivastoin. Äkillisistä vatsanväänteistä viimein päättelin, että työkaverini vatsatauti oli tarttunut minuun. Auton nokka pikaisesti kotia kohti. Toivoin ehtiväni kotiin ennen suurempaa katastrofia. Melkein onnistuin.
Katsos on meikäläisen Pasi Kuikka saanu pientä mainostusta:)(olen siis toinen sarjan tekijöistä) Orimattilaanhan on nyt tuon jälkeen tullut paljon uusia kätköjä, joten ei muuta kuin uusi reissu tänne päin.
VastaaPoista