keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Hölmöilyä yöllä ja päivällä

Viikonloppuna ennätin kolmena päivänä pikaisille kätköreissuille. Hölmöiltyäkin tuli aivan riittävästi. Perjantaina iltakymmenen jälkeen kotiin palatessani poimin pari kätköä Nastolasta. Joksun geotiimi oli taas ahkeroinut.

Tihkusateesta huolimatta päätin etsiä myös multikätkön Nastonharjulta. Tein laskelmia lähtöpisteellä ja säntäsin nopeasti loppupistettä kohti. Pienen otsalampun valossa haahuilin gepsin osoittamassa paikassa varttitunnin. Mitään ei löytynyt. Luin kätkökuvauksen ja päättelin olevani satavarmasti väärässä paikassa.

Ei auttanut muu kuin palata takaisin muistomerkille koordinaatteja laskemaan. Yhden koiran ulkoiluttajan säikäytin lähes hengiltä, kun pimeydestä törmäsin takaisin tielle.

Muistomerkillä totesin laskelmieni olleen aivan oikein. Koska periksi ei anneta, palasin kiltisti takaisin samaan paikkaan, mistä äsken olin tyhjin käsin poistunut. Taas kului aikaa lähes varttitunti, mutta viimein uurastukseni palkittiin: halvatun muovipurkki löytyi paikasta, josta olin jo ensimmäisellä käynnillä katsonut - ilmeisen huolimattomasti.

Edellisyön pimeyden ja huonojen hoksottimien riivaamasta reissusta viisastuneena sonnustauduin pyhäinpäivänä kätköilyreissulle päiväsaikaan. Mutta päivänvalossakin osaan hölmöillä. Keltakankaalla (Kouvolassa) tutustuin perusteellisesti (puolen tunnin ajan) Kouvolan kaupungin uusiin bussipysäkkeihin. Samalla tuli huolellisesti perehdyttyä myös pysäkin vieressä kasvavaan puurivistöön.

Pelkäsin puolen tunnin pyörimisen jälkeen herättäväni liikaa huomiota ohi kulkijoissa, joten päätin tarkistaa kännykälläni kätkön sijainnin netistä. Ja olin revetä riemusta: ajantasainen tieto kertoi, että kätkö oli laitettu pari päivää aiemmin jäähylle, koska purkki oli jästitty. Minulla oli gepsissäni vanhat, julkaisupäivän tiedot.

En kuitenkaan lamaantunut tästäkään vastoinkäymisestä. Poimin vielä yhden multikätkön Kasarminmäeltä, Kouvolan keskustan liepeiltä. Sielläkin onnistuin näpyttelemään kakkospisteen koordinaatit väärin.

Päivän aherrus päättyi illalla Iitin hautausmaalla. Siellä en sentään muovipurkkeja jahdannut, vaikka yksi kätkö sijaitsee aivan hautausmaan aidan vierustalla. Syy oli yksinkertainen: olin sen hakenut jo viime kesänä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti