Liven testaus kaupunkikätköillä

Työmatkalla Helsingissä päätin kokeilla ensimmäistä kertaa Geocaching Liveä kännykässäni. Olen aiemmin hakenut kätköjä Helsingissä käsigepsini kanssa, vaikka laitteessani ei olekaan pääkaupunkiseudun karttaa. Pelkällä gepsin pohjakartalla kortteliviidakossa pyöriminen on aiheuttanut minulle pysyvät traumat. Nyt oli korkea aika testata Liven ominaisuudet.

Olin ladanut nokialaiseeni Liven jo kesän alussa. Samalla olin kaukaa viisaasti vaihtanut kännykän datayhteyden kiinteään kuukausiveloitukseen. En ole vieläkään jaksanut perehtyä Liven käyttämiseen offline-tilassa. Se edellyttäisi kartan kopiointia tietokoneella ja siirtämistä kännykän muistikortille. Toimenpide ei varmaankaan ole rakettitiedettä, mutta en vain ole jaksanut/ehtinyt/viitsinyt/osannut asiaan perehtyä.

Jätin työkaverini kanssa maaseutugaalan väliin, ja käytimme illan muovipurkkien jahtaamiseen. Työkaverini etsi kätköjä käsigepsini avulla. Minä testasin kännykässäni olevaa Liveä. Startti otettiin Senaatintorilta, jossa vielä lokakuussa oli turistien ilona 142 nallekarhua, kaksimetristä rauhanlähettilästä.

Heti ensimmäinen kätkö, Katumuseo, tuotti vesiperän. Käsigepsi näytti mitä sattui. Livenkin osoitin juoksutti kadulla laidasta laitaan. Korkeat talot kaupungeissa vaikeuttavat satelliittien signaalien matkaa. Vielä enemmän etsintää vaikeuttivat ravintolan ikkunapöydissä olleet ihmiset. Maalaisina emme kehdanneet kauan paikalla pyöriä, kun herätimme liikaa huomiota. Jatkoimme matkaa tyhjin käsin.

Aloin pikku hiljaa ymmärtää Liven sielunelämää. Seuraavat kätköt antautuivat jo suosiolla. En enää seurannut Livessä sijaintiani osoittavaa ympyrää, vaan luotin kartassa olevaan, kätkön sijainnin ilmaisevaan kuvakkeeseen.

Parhaiten laitteiden erot tulivat esille Mannerheimintiellä olevalla Puck-kätköllä. Käsigepsi näytti matkaa olevan kätkölle lähes 40 metriä. Liven osoitin väitti meidän olevan väärällä puolella Mannerheimintietä. Liven kätkökuvake väitti meidän olevan täysin oikeassa paikassa. Ja sieltähän purkki lopulta löytyi: juuri siitä paikasta, missä Liven kartan mukaan kätkö lymysi.

Vietimme 4,5 tuntia muovipurkkien perässä juosten. Saldona oli 9 löydettyä kätköä ja 1 dnf. Totuuden nimissä on myönnettävä, että poikkesimme myös Stockmannin Hulluille päiville. Emme vauhkoontuneet ostosparatiisin houkutuksista: kotiin lähti molemmille nahkasormikkaat. Syy ostoksiimme oli, että ilta alkoi viiletä uhkaavasti. Tarvitsimme sormikkaat, jotta pystyimme kiertämään loput kätköt. Hotellille palasimme iltakymmeneltä.

Tarinan opetus: Tästä lähtien käytän aina Liveä kaupungeissa, jos käsigepsissäni ei ole alueen maastokarttaa. Seuraan pelkästään Liven osoittamia kätköpaikkoja kartalta. Sijaintini kertovaan osoittimeen en luota.